fbpx

Miten diabetes vaikuttaa jalkaterveyteen ja mitä asialle on tehtävissä?

Suomessa diabetes on ainakin puolella miljoonalla ihmisellä. 1. tyypin diabeetikkoja Suomessa on vähintään 50 000 kpl ja 2. tyypin diabeetikkoja vähintään 400 000 kpl. Lisäksi arvellaan, että 100 000 ihmistä sairastaa 2. tyypin diabetesta tietämättään.

Diabetestyyppejä on kymmeniä, mutta yleisimmät ovat 1. ja 2. tyypit, joista 2. tyyppi kaikkein yleisin. Diabeteksen kirjo on laaja. Nykykäsityksen mukaan diabetes on joukko erilaisia sairauksia. Niitä yhdistää energia-aineenvaihdunnan häiriö, joka näkyy kohonneena veren sokeripitoisuutena.
Tyypin 1 diabetekseen sairastutaan yleensä alle 40 vuotiaana. Sairastuneet tarvitsevat pysyvästi insuliinihoitoa, koska heidän haimansa ei sitä pysty enää tuottamaan. Sairastumisen aiheuttajaa ei edelleenkään tunneta. Sairastumiseen vaikuttavat perintötekijät ja ympäristön vaikutuksellakin on osansa.

Tyypin 2 diabetes puhkeaa yleensä yli 40-vuotiaana, mutta se voi puhjeta myös nuoruudessa tai lapsuudessa. Tyypin 2 diabetekseen liittyy insuliinin heikentynyt vaikutus eli insuliiniresistenssi ja insuliinin puute. Tyypin 2 diabeteksen synty voidaan estää tai lykätä elämäntapamuutoksilla: painonlaskulla, säännöllisellä liikunnalla ja terveellisellä ravitsemuksella. Elämäntapamuutokset kuuluvat aina diabeteksen hoitoon lääkityksen (tabletit tai/ja insuliinin) rinnalla. Maailmanlaajuinen lihavuusepidemia on johtanut tyypin 2 diabeteksen esiintyvyyden räjähdysmäiseen kasvuun myös Suomessa.

Diabeetikon jalkaterveys on olennainen osa diabeetikon terveydenhuoltoa.
Diabetekseen liittyvät jalkaongelmat ovat merkittävä kansanterveydellinen haitta ja sairauskulujen aiheuttaja. Diabetes ja sen seuraukset altistavat alaraaja-amputaatioille, joista yli puolet olisi ehkäistävissä.

Jalkahaavan saa vuosittain 2–5 % diabetesta sairastavista. Koko elinaikana jalkahaava ilmenee 15–25 %:lla diabeetikoista. Diabeetikon jalkaongelmien tärkeimmät syyt ovat neuropatia ja iskemia yhdessä ulkoisen vaurion kanssa. Lisäksi infektiot voivat vaikuttaa merkittävästi jalkaongelman kehitykseen. Neuropatiaa esiintyy 23-42 %:lla ja iskemiaa 9-23 %:lla diabeetikoista.

Diabetes vaikuttaa usealla tavalla jalkahaavan riskiin: Sensorisen neuropatian takia kehittynyt suojatunnon puute tai aleneminen, aiemmin tehdyn amputaation jälkitila, diabeteksen pitkä kesto, huono verensokerin tasapaino, iskemia, jalan asentovirheet, heikentynyt näköaisti, nefropatia, miessukupuoli sekä tupakointi.

Myös aikaisempi jalkahaava lisää uuden haavan riskiä. On myös paikallisia tekijöitä, jotka lisäävät diabeettisen jalkahaavan riskiä: niitä ovat epäsopivat kengät ja puutteellinen tai vahingollinen jalkojen hoitaminen. Diabeetikolla, jolla tuntoaistimus on alentunut, kenkien hankaus tai kenkään jäänyt kivi tai tikku voi huomaamatta aiheuttaa isonkin haavan.

Kun diabeetikon liikkuminen rajoittuu (nivelten jäykistyminen glykosylaation myötä, asentomuutokset), kudospaineet nousevat herkästi korkeaksi kuormitus- ja painealueilla, jonka seurauksena on alueen kudosten hapenpuutos ja haava.

Jalat tulisi tutkia hoitopaikassa kerran vuodessa. Jalkojen riskiluokitus on yksi yleinen tapa arvioida jalkojen terveydentilaa. Riskiluokitus ennustaa, millainen riski sinulla on saada jalkoihin pitkäaikainen haava.

Jalkojenhoidon ammattilaisten tulisi tehdä yhteistyötä diabeetikkojen jalkaongelmien ennaltaehkäisyssä ja hoitamisessa, kansallisesti.

Suomessa on todella korkeatasoinen osaaminen jalkaongelmien hoidossa. Jalkaongelmien ennaltaehkäisy, se tärkein hoitomuoto, jää liian vähäiseksi.

Osassa Suomen kuntia toimii ostopalvelut jalkojen hoidossa. Diabeetikko saa käyttää yksityisen jalkaterapeutin palveluja kunnan maksusitoumuksella. Tällöin yksityinen jalkaterapeutti saa ehkä käyttää aikaansa myös omahoidon ohjaukseen.

Helsingissä diabeetikko saa käyttää kunnallisia palveluita jalkojen hoitoon toivottavasti riskiluokitustaulukon mukaisesti riskiluokan ollessa 1 tai enemmän, mutta riskiluokalla 0 diabeetikolla ei ole kokemukseni mukaan oikeutta käyttää kunnallisia palveluita.

Miksi hoitoon päästään vasta, kun jalassa on jo haava? Se olisi voitu ennaltaehkäistä useammilla hoitokäynneillä ammattilaisen luona.

Kuka varmistaa edes vuosittain näiden diabeetikoiden jalkojen kunnon? Diabeteshoitajalla käynti on vuosittaista, mutta onko diabeteshoitajan osaaminen jalkaterveyden osalta aina tarpeeksi hyvää?
Minulla on todella monia asiakkaita, jotka sairastavat diabetesta ja joilla on jaloissa muutoksia. Kaikki eivät tiedä jalkojen hoidon tärkeydestä.

Moni diabeetikko jää varmasti jalkojensa hoidon suhteen liian vähälle huomiolle.
Ehdotan, että myös Helsingin kaupunki ottaisi palvelusetelit käyttöön diabeetikoiden jalkojenhoidon käyttöön ja jalkaongelmien ennaltaehkäisemikseksi.

Olen tekemässä omahoidon opasta jalkojen hyvinvointiin diabeetikoille sivulle www.kevyetjalat.fi.

Ennen kuin opas diabeetikoille ilmestyy, kannattaa hankkia itselleen Kevyet jalat -verkkokurssi, joka jo auttaa paljon jalkojen hyvinvoinnissa jalkojen luonnollisen ja terveellisen asennon ja toiminnan löytymisessä.

Pidetään jalat liikkuvina, kivuttomina ja ennaltaehkäistään ja hoidetaan nivelten jäykistymistä ja asentomuutoksia!

Ystävällisin terveisin
Jalkakuningatar Veera

Jaa kirjoitus:
Share on facebook
Share on twitter
Share on whatsapp
Share on email

Ovatko jalkasi kipeät? Sattuuko käveleminen?

Liity sähköpostilistalleni, niin lähetän sinulle kerran kuukaudessa hyödyllistä tietoa, joka auttaa sinua voimaan paremmin sekä askeltamaan kevyemmin ja kivuttomammin.

Täyttämällä tietosi, saat myös heti sähköpostiisi kenkäreseptin, joka auttaa sinua löytämään juuri sinun jaloillesi sopivat kengät.