Joka kerta kävellessäni kadulla tulen katselleeksi kanssakulkijoiden jalkoja ja askeltamista. Vaikka kävelen kadulla tavallisena henkilönä enkä jalkaterapeuttina, en voi estää itseäni tekemästä havaintoja.
Näenkin usein jo pelkistä askelista, jos käveleminen sattuu tai askellustapa ei muutoin ole henkilön hyvinvointia tukeva. Noina hetkinä en tietystikään voi alkaa neuvomaan, kuinka askellusta tulisi korjata.
Tässä artikkelissa haluan kuitenkin auttaa sinua ymmärtämään hieman perusteita jalan toiminnasta ja oikeaoppisesta askelluksesta.
Karkeasti arvioiden 70% ihmisistä kärsii kivuista kävellessään. Ja olen itse huomannut, että ¾ kadulla ohitseni kävelevistä tai vastaantulevista ihmisistä ontuu tai käyttää jalkojaan ja kehoaan muuttuneella tavalla. Kävelytyylejä saa toki olla erilaisia, mutta kivuista ei ole mukavaa kärsiä.
Tiesitkö, että jalka on itseasiassa anatomisen mestariteos?
Jalka koostuu monesta pienestä luusta, lihaksesta, nivelestä ja nivelsiteestä. Siinä kulkee hermoja ja verisuonistoa. Ihmisen jalka on todella taitavasti rakentunut miljoonien vuosien evoluution aikana
Ihmisessä on n. 200 luuta, joista 26 on yhdessä jalassa. Eli kahdessa jalassa on ¼ ihmiskehon luista! Pelkästään jalan omat tukirakenteet mahdollistavat jalkojen hyvinvoinnin ja kivuttomuuden, kun käytät niitä oikein.
Jalkakivusta eroon oikealla kävelytyylillä
Jalkaterällä on kävelyssä kolme tehtävää. Näissä tehtävissä erityisesti jalan keskiosan kaarella eli holvilla on tärkeä tehtävä. Jalkaterä on…
- Vakaa vipuvarsi, joka mahdollistaa liikkeen eteenpäin. Mutta vakaa se on vain silloin kun askelletaan oikein.
- Joustava mukautuja epätasaisilla alustoilla, sillä jalan etuosan luut mm. varpaat leviävät tarpeen tullen.
- Iskunvaimennin, sillä holvi myös joustaa tarpeen tullen.
Miten jalkaterää käytetään oikein kävellessä?
Kävelyn tulisi olla rytmistä, joustavaa, eteenpäin (tai vaihtoehtoisesti taaksepäin) kuljettavaa. Yksi askelsykli tapahtuu yhden askelparin aikana tapahtuvassa liikkeessä, jossa vuorottelevat tukivaihe ja heilahdusvaihe. Syklin aikana tulee tapahtua seuraavat asiat:
Oikeaoppimisen kävelysyklin ensimmäinen vaihe on alkukontakti
Alkukontakti on hetki, jolloin jalka osuu maahan (yleensä) kantapää edellä. Useissa yhteyksissä alkukontaktin sijaan käytetään sanaa kantaisku, joka kuulostaa minusta hirveältä. Kantapäätä ei missään nimessä tarvitse eikä kannatakaan iskeä kovasti maahan. Parempi onkin ajatella alkukontaktia kantahipaisuna.
Alkukontaktin eli kantahipaisun jälkeen askelen tulee rullata eteenpäin ja jalka saa olla rento. Tässä vaiheessa kehon paino on yhden alarajaan varassa. Tässä tapahtuu joustopronaatio.
Kävelysyklin toinen vaihe on varvastyöntö
Varvastyöntö. Seuraavaksi paino rullautuu jalkaterän etuosaan päkiälle ja varpaille, jolloin jalan etuosa työntää kehoa eteenpäin. Tässä vaiheessa jalka toimii vipuvartena eli siinä tapahtuu supinaatio. Varvastyönnössä tulee huomioida se, että työntö tapahtuu varpaiden alapintaan kautta, jolloin kantapää nousee ylös. Älä siis koukista varpaita. Kovettuma isovarpaiden sivulla on merkki varvastyönnön toimimattomuudesta.
Tässäpä ajateltavaa sinulle kun tämän kirjoituksen luettuasi lähdet kävelemään. Käytätkö sinä jalkaterää oikealla tavalla kävellessäsi?
Jos haluat oppia lisää jalkojen hyvinvoinnista ja päästä eroon kävelemiseen liittyvistä kivuista, tule mukaan Kevyet jalat -verkkokurssilleni.
Kurssilla kerron sinulle mm. useita harjoitteita, joilla parannat jalkojesi hyvinvointia, opit lisää oikeasta kävelytekniikasta ja sopivan kengän valinnasta. Lue lisää ja tule mukaan verkkokurssille!